Warning: file_get_contents() [function.file-get-contents]: Couldn't resolve host name in /home/d1127/vembryrsig/index.php on line 16

Warning: file_get_contents(http://cdn.api.twitter.com/1/urls/count.json?url=http://vembryrsig.hallbarahav.nu/?lang=fi_FI) [function.file-get-contents]: failed to open stream: operation failed in /home/d1127/vembryrsig/index.php on line 16
Hållbara Hav - aloite

Hållbara Hav - aloite

Itämeri – yhteinen meremme...

Kirjoituksen tarkoituksena on herättää ajatuksia ikiomasta sisämerestämme. Teksti on syntynyt Tukholman yliopiston ja Hållbara Hav -aloitteen yhteistyön tuloksena.


Hållbara Hav -aloite on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2013 luonto- ja ympäristöpalkinnon saajaksi.

Luonto- ja ympäristöpalkinto myönnetään pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai henkilölle, joka on esikuvallisesti ottanut luonnon ja ympäristön huomioon toiminnassaan tai joka on muutoin osallistunut merkittävästi luonto- ja ympäristötyöhön.

Itämeri on upea ja monessa mielessä ainutlaatuinen meri. Se tarjoaa meille ravintoa, kulkureittejä, luontoelämyksiä ja virkistystä.

Itämeri on todella kaunis meri – ainakin pinnalta katsottuna. Lähde tutkimusmatkalle ja opi, miten ihmisen vaikutus näkyy pintaa syvemmällä.

VENEET

Ruotsi kuuluu veneilyn kärkimaihin. Aluksen rungon käsittelyyn käytettävät maalit sisältävät kuitenkin myrkkyjä, jotka estävät merirokkojen ja vesiheinän kasvua. Valitettavasti maalit tappavat myös monia muita vedessä eläviä organismeja, joilla ei ole mitään tekemistä veneiden kanssa.

TOSIASIA

  • Joillakin veneiden säilytyspaikoilla myrkyllisten aineiden raja-arvot ylittyvät moninkertaisesti: 450 kertaa elohopean, 500 kertaa PCB:n ja 2000 kertaa syöpää aiheuttavien polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) osalta.
  • Kyseiset myrkyt kulkeutuvat ennemmin tai myöhemmin mereen.
  • Veneen pohjamaali voi saastuttaa kymmenen miljardia litraa vettä ja vahingoittaa herkkiä kotiloita.

VAIKUTUKSET

Monet meren elämänmuodoista ovat erittäin herkkiä. Veneiden pohjamaalien sisältämät orgaaniset tinayhdisteet aiheuttavat verkkokotiloille vakavia hormonihäiriöitä. Kotiloille voi jopa kehittyä molempien sukupuolten sukuelimet, jolloin ne eivät enää pysty lisääntymään.

Pohjamaalien myrkyt vaikeuttavat myös kalojen, rakkolevien ja simpukoiden lisääntymistä. Lisäksi monet mikrolevät kuolevat.

MITÄ VOIT TEHDÄ

Pohjamaalien lisäksi on olemassa muita myrkyttömiä tapoja pitää veneen pohjassa kasvavat eliöt kurissa. Yksi vaihtoehto on puhdistaa vene pesuharjoilla. Pesupaikkoja on jo melko runsaasti pitkin rannikkoa. Toinen vaihtoehto on säilyttää venettä ilmassa silloin, kun sitä ei käytetä.

LAIT JA MÄÄRÄYKSET

Ruotsin kemikaaliviraston tavoitteena on kieltää myrkylliset veneiden pohjamaalit kokonaan.

LUE LISÄÄ

Havet.nu-verkkosivusto on luonteva aloituspaikka kaikille, jotka haluavat saada lisätietoa merestä. Sivustoa ylläpitävät Tukholman yliopiston Itämerikeskus ja Uumajan sataman tutkimuskeskus.

Göteborgin yliopiston ja Chalmersin teknillisen korkeakoulun ylläpitämästä Göteborgs miljövetenskapliga centrum-sivustosta ( www.chalmers.se/gmv) voit lukea ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevasta tutkimuksesta.

Södermanlandin läänin läänihallitus on tehnyt tutkimuksen veneiden pohjamaalien jäämistä luonnonsatamissa ja pienvenesatamissa. Voit lukea raportin sivustosta www.lansstyrelsen.se/sodermanland.

Tukholman yliopiston tutkimuslaitos ITM tarjoaa runsaasti syventävää luettavaa ympäristövaikutuksista. Lisätietoa saat sivustosta www.itm.su.se.

AURINKOSUOJAVOITEET

Ihosyöpä on yleistynyt Ruotsissa voimakkaasti. Suurin syy on innokas auringonpalvonta ja ihon altistuminen runsaalle UV-säteilylle. Tämän vuoksi on kehitetty suojaavia ja vaarallista säteilyä suodattavia ihovoiteita. Voiteet on testattu huolellisesti, jotta ne eivät olisi vaarallisia iholle. Testeissä ei kuitenkaan ole otettu huomioon, ovatko voiteet haitaksi ympäristölle – mitä ne ovat erittäin suuressa määrin.

TOSIASIA

  • Puolet testatuista aurinkosuojavoiteista (13/26) on EU:n hyväksymiä, vaikka ne luokitellaan vaarallisiksi vesiekosysteemeille.
  • Kokeet osoittavat, että monet aurinkosuojavoiteet eivät suojaa yhtä hyvin kuin mainokset antavat olettaa.
  • Monet voiteet sisältävät aineita, jotka ovat selvästi haitallisia vesieliöille. Yhdessäkään pakkauksessa ei kerrota tästä.
  • 90 prosenttia kaikista ihosyövistä johtuu UV-säteilystä.
  • Viisitoista minuuttia auringossa oleilua päivässä takaa riittävän D-vitamiininsaannin.

VAIKUTUKSET

IVL:n raportit osoittavat, että UV-säteilyä suodattavat aineet ovat tavallisia jätevesissä ja merten ja vesistöjen pintavesissä. Monia niistä on löydetty myös kaloista. UV-säteilyä suodattavat aineet vahingoittavat kaloja ja muita vesieliöitä.
(IVL = Svenska Miljöinstitutet)

MITÄ VOIT TEHDÄ

  • Käytä aurinkovoiteiden sijaan suojaavia vaatteita ja aurinkohattua.
  • Vältä aurinkoa keskipäivällä, jolloin varjot ovat lyhyitä.
  • Totuta iho aurinkoon hitaasti. Iho muodostaa oman suojan, kun se saa tottua aurinkoon vähitellen. Pohjoismainen kevät tarjoaa siihen loistavan tilaisuuden.
  • Älä ota pohjarusketusta solariumissa. Solariumsäteilyn koostumus poikkeaa tavallisesta auringon säteilystä, eikä sen vaikutus ihoon ole samanlainen. Siksi solariumrusketus lisää ihosyövän riskiä.
  • Älä levitä aurinkovoidetta juuri ennen uimista.


LAIT JA MÄÄRÄYKSET

Aurinkosuojatuotteet luokitellaan kosmetiikaksi, joten ne kuuluvat EU:n kosmetiikkadirektiivin soveltamisalaan. Säädöksessä luetellaan aineet, joita saa käyttää UV-suotimina.

Hyväksyntä perustuu kuitenkin ainoastaan aineiden terveyteen liittyviin ominaisuuksiin. Direktiivissä ei käsitellä mahdollisia ympäristövaikutuksia. Jos jotkut Tukholman yliopiston raportissa mainituista aurinkosuojavoiteista olisivat kuuluneet toiseen tuoteryhmään (esim. maaleihin tai auton kiillotusaineisiin), ne olisi luokiteltu vaarallisiksi vesiekosysteemeille.

LUE LISÄÄ

Lue Ruotsin säteilyturvaviranomaisen (www.stralsakerhetsmyndigheten.se) raportti, jossa kerrotaan, etteivät aurinkosuojatuotteet suojaa niin hyvin kuin luulemme.

Tukholman yliopiston tutkimuslaitos ITM tarjoaa runsaasti syventävää luettavaa ympäristövaikutuksista. Lisätietoa saat sivustosta www.itm.su.se.

VAATTEET

Vaateteollisuus kuuluu maailman suurimpiin teollisuusaloihin. Vaatteiden kulutus kasvaa tasaisesti samaan tahtiin kauneudentavoittelumme kanssa. Käytämme vaatteita aivan liian vähän aikaa, sillä muoti muuttuu nykyään jatkuvasti tuoden mukanaan uusia vaatteita. Tekstiilien jalostaminen, tuotanto ja käyttö vaikuttaa ympäristöön kielteisesti monella eri tavalla. Haittavaikutukset kohdistuvat erityisesti vesistöihin ja ilmastoon.

TOSIASIA

  • Heitämme menemään keskimäärin 30 kilogrammaa vaatteita ja tekstiilejä henkilöä kohden vuodessa (tiedot Iso-Britanniasta).
  • Tavallisen T-paidan valmistamiseen kuluu kilogramma kemikaaleja.
  • Farkkujen valmistamiseen kuluu 1 900 litraa vettä.
  • Noin 13 prosenttia kulutuksestamme kohdistuu vaatteisiin ja kenkiin.
  • Tekstiiliteollisuus laskee luontoon suuria määriä saasteita, jotka ovat selvästi haitallisia vesieliöille ja -ympäristölle.
  • Vaatteiden valmistuksessa käytetään runsaasti kemikaaleja esimerkiksi kuitujen valmistamiseen, valkaisuun, värjäämiseen ja painantaan.
1 KG
kemikaaleja

VAIKUTUKSET

FTALAATIT ovat pehmittimiä. Ne luokitellaan hormonihäiriöitä ja syöpää aiheuttaviksi aineiksi. Tietyt ftalaatit ovat erittäin haitallisia vesieliöille.

BIOSIDIT ovat antibakteerisia aineita. Niitä käytetään paljon urheiluvaatteissa ja -kengissä, joissa niiden väitetään ehkäisevän bakteerien kasvua ja pahojen hajujen muodostumista. Biosidit tuhoavat eläviä organismeja.

PFOS-yhdisteitä käytetään vettä hylkivien vaatteiden pinnoittamisessa. Ne aiheuttavat vakavia vahinkoja vesieliöille.

MITÄ VOIT TEHDÄ

Meidän on yhdessä boikotoitava tekstiilejä, joihin on lisätty tarpeettomia aineita, jotka saattavat lisätä bakteerien vastustuskykyä ja jotka voivat pitkällä aikavälillä uhata terveyttämme. Hanki laadukkaita ja mielellään ekologisia vaatteita, jotka kestävät pitkään. Se on yksi tapa pienentää ympäristövaikutusta ja pitkällä aikavälillä jopa säästää rahaa.

  • Kuluta viisaasti: tee ostoksia harkiten ja ole tarkkana tuotteen laadun suhteen.
  • Valitse ympäristömerkittyjä tekstiilejä.
  • Suosi luonnonmukaisesti viljeltyä puuvillaa (tuotannossa ei ole käytetty kemiallisia torjunta-aineita) ja kierrätystekstiilejä.
  • Vältä antibakteerisia vaatteita, joita markkinoidaan usein seuraavilla merkinnöillä: ”For lasting freshness”, ”Anti-odour”, ”Hygienic protection”, ”Antimicrobial”. Niiden vaikutukset ovat yleensä olemattomat.
  • Kysy liikkeessä vaarallisista aineista, sillä yritykset ovat vastuussa myymistään tuotteista.
  • Uusiokäyttö on avain kestävään kulutukseen, ja siitä on tehtävä kannattavaa kuluttajille ja koko muotiteollisuudelle.


LAIT JA MÄÄRÄYKSET

Erityistä tekstiililainsäädäntöä ei ole olemassa, mutta vaatteita ja tekstiilejä (kuten muitakaan tuotteita) ei saa myydä, jos ne sisältävät ihmisille vahingollisia kemiallisia aineita tai on käsitelty niillä. Tuotteita ostavat ja jälleenmyyvät yritykset ovat vastuussa siitä, etteivät tuotteet vahingoita ihmisten terveyttä tai ympäristöä.

LUE LISÄÄ

Havet.nu-verkkosivusto on luonteva aloituspaikka kaikille, jotka haluavat saada lisätietoa merestä. Sivustoa ylläpitävät Tukholman yliopiston Itämerikeskus ja Uumajan sataman tutkimuskeskus.

ROSKAT

Yhä suurempi määrä kuluttajien roskista päätyy lopulta mereen. Roskat eivät ole pelkästään esteettinen ongelma. Muovi ja muut roskat aiheuttavat monenlaista vahinkoa niin ihmisille, eläimille kuin kasveillekin. Roskia kulkeutuu lintujen ja muiden eläinten elimistöön, jolloin ne aiheuttavat sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia. Meressä oleva muovi ei hajoa, vaan murenee erittäin pieniksi palasiksi, jotka päätyvät sinisimpukoihin ja muihin merivettä suodattaviin eliöihin.

TOSIASIA

  • Muovipussi, jonka isoäitisi heitti purjeveneestä vuonna 1967, ei ole vieläkään hävinnyt. Muovi hajoaa erittäin hitaasti: hajoaminen voi kestää sadasta jopa useaan tuhanteen vuoteen.
  • Syömäsi sinisimpukka sisältää mikroskooppisia muoviroskia. Itämeressä ajelehtii paljon mikroskooppisia roskanpalasia, joista suurin osa on muovia.
  • Rannikoille ajautuvat roskat maksavat kunnille miljoonia kruunuja vuodessa.
23
Meren myrskylinnut sekoittavat roskat ruokaan, ja ne voivat kuolla syömiinsä roskiin. Pohjanmerestä löydetyillä kuolleilla myrskylinnuilla oli keskimäärin 23 muovinpalaa vatsassaan.
(Lähde: OSPAR-yleissopimus)

VAIKUTUKSET

Pienikokoisen linnun pyydystämät roskat löytyvät sen vatsasta. Alankomaalainen meribiologi Jan van Franeker on tutkinut kuolleiden myrskylintujen vatsoista löytyvää muovia. 1980-luvulla puolet siitä oli teollisuusmuovia ja puolet kuluttajien muovijätettä. Nykyään 90 prosenttia muovista on peräisin kuluttajien jätteistä.
(Lähde: Alankomaalaisen Wageningenin yliopiston IMARES-tutkimuslaitos)

Haamuverkot ovat hylättyjä tai kadonneita kalaverkkoja. Ne painuvat pohjaan tai kelluvat vedessä ja niihin tarttuu kaloja tai merinisäkkäitä. Kun verkot ovat täynnä, ne vajoavat pohjaan. Koska verkot on tehty synteettisestä materiaalista, ne hajoavat vasta erittäin pitkän ajan kuluttua. Sadat Itämeren haamuverkot pyydystävät useita satoja tonneja turskaa vuodessa.

MITÄ VOIT TEHDÄ

  • Älä heitä roskia maahan tai mereen.
  • Osallistu rantojen siivoushankkeisiin.
  • Kerro muille roskaamisen haitallisista vaikutuksista.


LAIT JA MÄÄRÄYKSET

Jätteiden heittäminen mereen oli tavallista vielä 35–40 vuotta sitten. Niin veneet kuin lentokoneetkin hankkiutuivat eroon roskista ja saasteista laskemalla ne avoveteen. Ongelman ratkaisemiseksi tehtiin maailmanlaajuinen merten roskaamisen kieltävä yleissopimus vuonna 1972. Sopimus on sittemmin korvattu pöytäkirjalla, jonka lähtökohtana on se, että kaikenlainen roskaaminen on kielletty.

LUE LISÄÄ

The www.havet.nu-verkkosivusto on luonteva aloituspaikka kaikille, jotka haluavat saada lisätietoa merestä. Sivustoa ylläpitävät Tukholman yliopiston Itämerikeskus ja Uumajan sataman tutkimuskeskus.

Håll Sverige Rent -säätiö (www.hsr.se) on aatejärjestö, joka pyrkii vähentämään roskaamista, lisäämään kierrätystä ja edistämään yksityishenkilöiden ja organisaatioiden ympäristövastuuta.

”Itämeren tulevaisuus on uhattu. Sen vuoksi on tärkeää olla mukana Hållbara Hav -aloitteessa.”

Ruotsin kruununprinsessa Victoria

Tarinan kertoi



Itämeri on yksi maailman pahimmin likaantuneista sisämeristä. Likaantumisen taustalla ovat vilkas merenkulku, ympäristömyrkkyvuodot, ylilannoitus ja ylikalastus. Hållbara Hav -aloitteen päätehtävä on havainnollistaa Itämeren ongelmaa laajasta poikkitieteellisestä näkökulmasta ja kertoa, mitä kaikkea asian eteen on tehty. Aloite yhdistää eri yhteiskunnalliset toimijat, jotka työskentelevät Itämeren parhaaksi. Tehtävää on edelleen paljon, mutta Hållbara Hav -aloitteen avulla voidaan saada aikaan konkreettisia tuloksia.

Kruununprinsessa Victoria osallistuu aloitteeseen yhdessä Itämeren maiden tieteentekijöiden, ympäristöjärjestöjen, elinkeinoelämän ja politiikan edustajien kanssa. Briggen Tre Kronor -yhtiö on hyvine alueellisine yhteyksineen aloitteen päävetäjä, ja yhtiön Tre Kronor -aluksesta on muodostunut aloitteen symboli.

Lisätietoa saat sivustosta www.hallbarahav.nu



Tre Kronor af Stockholm -priki rakennettiin Tukholman Skeppsholmenissa vuosina 1997–2008. Sen on tarkoitus pysyä toiminnassa vähintään sata vuotta.

Alus on tänä päivänä Briggen Tre Kronor AB -yhtiön Itämeren kestävän tulevaisuuden puolesta tekemän työn vesillä liikkuva symboli. Se on kelluva kohtaamispaikka, johon kokoontuu tutkijoita, ympäristöalan toimijoita, poliitikkoja ja elinkeinoelämän edustajia keskustelemaan Itämereen liittyvistä tärkeistä kysymyksistä.

Tietoja Tre Kronor af Stockholm -aluksesta
Alus painaa yhteensä noin 330 tonnia, ja sen purjepinta-ala on 750 neliömetriä. Rungon pituus on 35 metriä, leveys 8,3 metriä ja korkein masto on 29,5 metriä pitkä.

Lisätietoa saat sivustosta www.briggentrekronor.se






Kiitokset yhteistyökumppaneillemme!

PS Communication Boomerang Vertical Safety Brandkontoret Allt för sjön Stockholms universitet Forskning & Framsteg Länsförsäkringar Stockholm Kemikalieinspektionen KIBI KIBI